Ensimmäisessä postauksessa vihjaillaan elämänmuutoksesta.
Kun kerran näin olen kirjoittanut, täytyy kai kurkistaa vähän tarkemmin taaksepäin.
Reilu 5 vuotta sitten olin säännöllisessä palkkatyössä, yksinhuoltajana,
ei suurempia murheita, mutta täysin vailla suuntaa.
Yhtään en tiennyt mitä elämältä olisin halunnut, tai ainakaan
en tiennyt miten sen olisin toteuttanut.
Sitten elämääni tuli mies. Ihana mies jonka olin työn
kautta "tuntenut" jo muutaman vuoden.
Elämä muuttui. Ensin parempaan, sitten tuli takapakkia..
Vaikka muuten oli kaikki hyvin, oli jo yhteinen koti, alkoi työelämä ahdistaa
niin paljon että jouduin jäämään sairaslomalle kuukaudeksi.
Rintaa puristi, enkä saanut henkeä. Itketti vain.
Tähän pitää väliin sanoa, että en ole masentuvainen tyyppi,
ja luulisin etten ole koskaan ollut oikeasti masentunut, en edes tuolloin.
Päätin että nyt on se hetki milloin on pakko päättää mikä minusta tulee isona.
Kuukausi oli aikaa.
Googletin aamusta iltaan työ- ja opiskelumahdollisuuksia.
Opiskeluun ei sillä hetkellä ollut mahdollisuutta, mutta keksin ja opettelin
taidon mitä voin tehdä oman työni ohella.
Oli aika palata sairaslomalta takaisin töihin.
Puolessa välissä työmatkaa alkoi rintaa puristaa ja tuli migreenikin.
Juttelin pomolle ja työsopimukseni muutettiin osa-aikaiseksi.
Helpotus.
Siitä hetkestä jos mennään pikakelauksella tähän päivään, on tapahtunut paljon.
Vähensin pikkuhiljaa työtunteja palkkatyöstä, perustin toiminimen ja tein
omia juttuja kotona. Ostettiin oma koti ja saatiin kaupan päälle asuntolaina.
Vähensin tunteja entisestään ja loppujen lopuksi olin enää yhtenä päivänä viikossa
palkkatyössä. Yrityksellä meni ihan kivasti siis :)
Otin lopputilin.
Tällä hetkellä olen täysipäiväinen yrittäjä, teen töitä juuri
niin paljon tai vähän kuin haluan. Ja kotona.
Voi että miten rakastankaan tätä.
Työhuone on oman katon alla, eikä tarvitse aamulla lähteä mihinkään!
Olen myös lopettanut alkoholin käytön melkeinpä kokonaan,
ei röökiä, ja ruokavaliokin on heittänyt häränpyllyä.
Rauhaa olen saanut joogasta ja nyt uusi tuttavuus on meditaatio.
Elämä on rauhallista ja jotenkin seesteistä.
Ei kuitenkaan tylsää. Ainakaan omasta mielestä.
Olen oppinut että jos joku asia elämässä kaipaa muutosta,
sun on itse se tehtävä. Kukaan ei tee sitä sun puolesta.
Ei kannata tuhlata energiaa ja aikaa asioihin mitkä vie
sulta voimia. Tämä koskee myös ihmisiä.
Karsi elämästä negatiiviset ihmiset jotka jo pelkällä
olemisellaan vievät sulta energiaa.
Keskity niihin asioihin mistä tykkäät ja ole avoin kaikelle uudelle.
Lakkaa murehtimasta asioita joihin et voi vaikuttaa.
Jos voit vaikuttaa, tee asialle jotain äläkä valita.
Ihanaa kevättä ♥
